+358 46 876 7100

Blogi

  • 10/04/2019 - Tero Vauraste 0 Kommentit
    Arktinen liennytys ja Suomi, 12.4.2019 ministeripaneeli

    Arktinen liennytys ja Suomi

    Suomi on toiminut Arktisen Neuvoston ja Arktisen Talousneuvoston puheenjohtajana toukokuusta 2017. Nuijat siirtyvät Islannille Rovaniemen ministerikokouksessa muutaman viikon kuluttua.

    Mitä saavutimme puheenjohtajuuskausilla arktisen politiikan ja talouskehityksen sekä ympäristöasioiden näkökulmasta? Miten varmistamme, että saavutukset hyödynnetään myös jatkossa? Millainen on Suomen alkava EU-puheenjohtajuuskausi arktisissa kysymyksissä? Mitkä ovat taloudellisteknisen osaamisemme mahdollisuudet? Valloittaako Kiina Arktiksen Silkkitiestrategiallaan tarjoamalla investointirahaa eurooppalaisiin kohteisiin kuten Tallinnan tunneliin vai onnistuuko ”Arktinen liennytys” sanktiot päättäen vapauttaen Venäjän kaupan?

    Millainen Arktisen Talousneuvoston järjestämä keskustelu oli?
    Teksti: Kravat Oy:lle toimittajaharjoittelija Larissa Vauraste, Mariadi Oy

    Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuus päättyy toukokuussa, samoihin aikoihin kun Suomen EU-puheenjohtajuus puolestaan alkaa heinäkuussa. Näiden aiheiden saattelemana keräännyttiin Helsingin Yliopistolle
    12.04.2019 keskustelemaan arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden tapahtumista, saavutuksista sekä EU-puheenjohtajuuden tulevista tavoitteista erityisesti ilmastonmuutoksen ja Arktiksen näkökulmista. Keskustelussa oli paikalla ministerit Kai Mykkänen, Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja Ville Skinnari ja arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tero Vauraste sekä Helsingin yliopiston tutkija Hanna Guttorm. Keskustelua veti Jan Erola rautaisella kokemuksellaan.

    Aikaisemmin samalla viikolla Pietarissa järjestetyssä arktisessa konferenssissa, johon pohjoismaat ja Venäjä osallistuivat, oli keskeisenä aiheena ilmastonmuutos. Keskustelun yhtenä pääteemana oli arktisen alueen
    heijastusvaikutus ilmastonmuutokseen muualla maailmassa ja Vauraste mainitsikin, että ilmaston lämpeneminen oli kaikkien valtioiden päämiehien huolenaihe Pietarissa.

    Ministeri Tiilikainen painotti jätteiden polton sijaan niiden hyödyntämistä energianlähteenä. Kansanedustaja Skinnari toi esille Suomen edelläkävijyyden ympäristöasioissa ja kestävien kokonaisuuksien luomisessa ja
    painotti sen olevan asia, missä useilla muilla valtioilla on vielä tehtävää. Kuitenkin esimerkiksi Venäjällä on jo ollut havaittavissa mittavia parannuksia kiertotalouden tavoittelua ajatellen. Suomalainen jätteenkäsittely on huippuluokkaa, ja muiden maiden tulisikin seurata perässä. Kehitysehdotuksena arktisen alueen ilmastotekoihin ministeri Mykkänen mainitsi esimerkiksi raskaan polttoöljyn kieltämisen ja teknologian sekä turvallisuuden parantamisen jäämerellä kulkevissa aluksissa suurien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.

    Keskustelua käytiin myös jäämeren ratahankkeesta sekä Tallinna-tunnelin rakentamisesta. Tutkija Guttorm huomautti saamelaisten erityisasemasta Suomen perustuslaissa ja painotti, että heidän hyvinvointinsa ja elinolonsa tulee myös ottaa huomioon arktiseen alueeseen liittyvässä päätöksenteossa, kuten juuri jäämeren ratahankkeessa joka voi olla uhka alkuperäiskansojen elinkeinoille. Mykkäsen mukaan Tallinna-tunneli olisi myönteistä pohjoiselle infrastruktuurille, vaikka ulkopuoliset rahoittajat voivat olla väärillä periaatteilla myös riski. Ministeri Tiilikainen kuitenkin huomautti, että jos Tallinna-tunnelille ei saada ulkopuolista yksityistä rahoitusta, voi sen valmistuminen lykkääntyä jopa vuosikymmenillä.

    Positiivista Vaurasteen mukaan paneelissa oli erityisesti kaikkien yhteisymmärrys ympäristön tilanteesta sekä arktisen alueen tärkeydestä. Toiveena hän esitti, että alkavalle EU-puheenjohtajuuskaudelle Suomeen tulisi perustaa ”Arctic Office”, joka paneutuisi kyseisiin teemoihin kokonaisvaltaisesti.

    Lue lisää
  • 20/03/2019 - Tero Vauraste 0 Kommentit
    Arktisen alueen mahdollisuudet ja kehitys

    Katso tekstini aiheesta Arctic oppportunities and developments englanninkieliseltä puolelta.


     

    Lue lisää
  • 11/03/2019 - Tero Vauraste 0 Kommentit
    Terveempiä valtameriä?

    Katso englannin kielisestä osasta tuorein postaukseni valtamerien terveydestä.

    Lue lisää